Back Typometer German Typometer English Tipómetro Spanish Tipometro Basque Typomètre French Tipometro Italian Tipometri Albanian

Typomitta

Havainnekuva typomitasta. Yläreunassa on millimetriasteikko; alareunassa on typografinen pisteasteikko, jolla 12 pistettä muodostaa yhden pican tai ciceron.
Perinteisessä ladonnassa käytetty metallinen typomitta korvilla.
Muoviset typomitat 1980-luvulta, eri asteikoilla.

Typomitta on viivain, jossa on asteikot typografisille pisteille ja senttimetreille tai millimetreille. Sitä on perinteisesti käytetty graafisessa teollisuudessa aineiston mittojen tarkastamiseen.[1] Edistyksellisimmillä typomitoilla voitiin mitata tietyn kirjasintyypin kirjasinkoko, tekstin välistys, palstan leveys ja muita painoaineiston ominaisuuksia. Näin asemointeja pystyttiin määrittelemään mittaamalla ja tuottamaan sama asemointi uudelleen. Sanoma- ja aikakauslehtien toimituksissa käytettiin typomittaa asemointien määrittelyyn 1980-luvulle saakka.[2]

Typomitat valmistettiin alun perin puusta tai metallista (myöhemmin läpinäkyvästä muovista), ja niitä valmistettiin erimuotoisina ja kokoisina.[3] Jotkut mallit sisältävät useita eri tekstin ominaisuuksien mittaamiseen käytettyjä asteikkoja. Tietokoneavusteinen asemointi mahdollisti fonttikokojen murto-osien käytön, joiden mittaamiseen typomitat eivät enää soveltuneet.[4]

Aineistonvalmistelun digitalisoitumisen seurauksena typomitta on pitkälti kadonnut graafisen alan valtavirran arjesta. Työkaluun törmääminen ei kuitenkaan ole nykyisinkään tavatonta kirjapainossa. Mitta vakiinnutti asemansa graafisen alan työvälineenä, ja sen korvat toimivat kätevänä apuna esimerkiksi vähäisten arkkimäärien karkeassa mittaamisessa millimetriasteikon avulla. Erityisesti metallikirjakkeita käyttäville perinteisissä painotekniikoissa pitäytyville toimijoille typomitta on yhä ajankohtainen ja käyttökelpoinen työväline.

  1. ↑ Radics: Make-up and typography, s. 13. International Organization of Journalists, 1984. ISBN 9789630231367. Teoksen verkkoversio (viitattu 25 November 2016). (englanniksi)
  2. ↑ Salaverría, Ramón: EL NUEVO PERFIL PROFESIONAL DEL PERIODISTA EN EL ENTORNO DIGITAL. XIII Jornadas Internacionales de Jóvenes Investigadores en Comunicación, 2006. Universidad San Jorge. Artikkelin verkkoversio.
  3. ↑ Les outils de l'atelier Fornax éditeur. Viitattu 22 November 2016. (ranskaksi)
  4. ↑ Fundamentos de tipometría Unos Tipos Duros. Viitattu 22 November 2016. (espanjaksi)

Developed by StudentB